Splattenstein 3D (2001)

Suomi

Team Splattensteinin nokkamiehet Mikko Pohjola ja Tony Reponen ovat jälkikäteen muistelleet, että porukan nimeä kantavan leffasarjan kolmososaan tultaessa oli eväät pitkälti syöty ja kiinnostus vanhan kertaamiseen nollissa. Tiimi päätyi tekemään poikkikokeellisen, sketsisarjan pilottia muistuttavan Splattenstein 3D:n. Kehyskertomuksessa haavojaan parantelevalla Splattensteinilla on työn alla jonkinasteinen lemmenuute, joka kypsytettynä saisi naisen kuin naisen lankeamaan kreivin jalkoihin ja muun miessuvun katoamaan Maapallolta.

Liekö tökötti hitaasti kypsyvää sorttia vai liittyykö siihen joku homeopaattinen astrologiahärdelli, muttei kreivillä mikään älytön kiire näkyisi maailmanherruutensa kanssa olevan. Ennen ratkaisevaa Lapin-reissua mies haluaa pyytää paperimassahaita, heittäytyy kokkelivekkuliksi, kuvaa luontodokkaria (tai jotain), putsaa lavuaaria ja käy tutustumassa työelämään (erehdyttävästi Pienen leffakaupan näköisessä) videopuljussa, jonka omistaja suhtautuu hartaudella Visa Mäkisen filmografiaan. Jos kaksitonninen oli paikoin löyhäfokuksista settiä, niin tässä seikka on viety johonkin kymmenenteen potenssiin.

3D:n päämäärätön perseily on kuulemma jakanut yleisöä voimakkaasti, palautteen ollessa jyrkästi risuja tai ruusuja. Edellisten osien elementtien (väkivalta, kehnot huulet, räyhäävä Pohjola…) päälle on lähdetty rakentamaan toisenlaista komediaa, sekavuuden ollessa tapissa. Naljailun kohteena on varsinkin tuohon aikaan vielä tuoreelta ilmiöltä tuntunut tositelevisio, satiirin nasevuudessa jää tosin toivomisen varaa. Rima ei näy olleen järin korkealla, vaan kaikkia juolahtaneita ideoita on lähdetty työstämään, laadun vaihdellessa puhtaasti kohtauksesta toiseen. Omakohtainen suosikki oli actionstara Jean-Claude Tresbienin tähdittämä Beach Warriors, jossa selkeästi profetoidaan Syfyn ja Asylumin nykyinen haipökälebuumi.

Lähimpänä aikaisempien Splattensteinien meininkiä ollaan ehtoopuolella, jonne enin osa elokuvan splatteristakin keskittyy (muttei paras – tätä oli golfmailaan ja huono-onnisen uskovaisen räyrinkiin liittyvä insidenssi). Eksperimentaatioluontoisuutensa vuoksi tekninen temppuilu – nopeutus ja hidastus, stutterit, tekstilaatikot, mitä näitä nyt oli – on sangen kirjavaa, mitä nyt myöskin itsetarkoituksellista.

Poikkeaa julmasti aiemmasta saagasta, eikä välttämättä pelkästään edukseen.

2,5/5